Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta katsottuna

“Oikeus sotaan” (jus ad bellum) on ollut museoesine viimeistään YK:n peruskirjasta lähtien. Se kuuluu entiseen Jus publicum Europaeumiin (eurooppalainen kansainvälinen oikeus). Yhtä vanhanaikainen on “oikeudenmukainen sota”, joka on roomalaisten keksimä käsite (“justum bellum”), vaikkakin Pax Romanan merkityksessä. Nykyään vallitsee “Pax Americana”, jota seuraa “Pax Russica” ja tulevaisuudessa “Pax Sinica”. Toisen maailmansodan jälkeen luodun kansainvälisen oikeuden tärkeimpänä tehtävänä on maailmanrauhan ylläpitäminen, minkä vuoksi se tunnetaan nimellä jus pacis (rauhanoikeus). Kansainvälinen oikeus (tarkempi muotoilu: kansainvälinen julkisoikeus) perustuu seitsemään perusperiaatteeseen, joita yleisesti pidetään kansainvälisinä “perustuslaillisina periaatteina” ja joilla on jus cogens – luonne (lyhyesti sanottuna: Voimankäytöllä uhkaamisen ja voimankäytön kielto (tärkeimmät suojelukohteet ovat valtion alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys), valtion suvereniteetti, kansojen itsemääräämisoikeus, kielto puuttua muiden valtioiden sisäisiin asioihin, rauhanomainen kansainvälinen yhteistyö, riitojen rauhanomainen ratkaiseminen ja sopimusten noudattaminen pacta sund servanda). .
Kansainvälisessä oikeudessa itsepuolustus on vain välttämätön vastaus hyökkäyksen sattuessa (YK:n peruskirjan 51 artikla). Venäjän ulkoministeri puhui vaaroista, joita Ukrainan Nato-jäsenyyshaku aiheuttaa Venäjälle. Tässä yhteydessä hän mainitsi termin itsepuolustus. Putin oli tarkempi ja puhui Venäjän oikeudesta itsepuolustukseen YK:n peruskirjan 51 artiklan 7 kohdan (jota ei ole olemassa) nojalla. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin ennalta ehkäisevästä (preventiivisestä) iskusta, joka on ehdottomasti kielletty kansainvälisessä oikeudessa ja jota näin ollen pidetään kansainvälisen oikeuden rikkomisena. Se toteutettiin myös “salamasotana” ja ilman tarvittavaa sodanjulistusta. Venäjän hyökkäyssodassa rikottiin räikeästi edellä mainittuja kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita ja samalla kumottiin Euroopan rauhanjärjestys, joka oli luotu vaikeuksien ja vaikeuksien kautta viime vuosikymmeninä. Hyökkäyssota voidaan siis luokitella rikokseksi sinänsä, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisia valtioiden välisiä ystävällisiä suhteita ja yhteistyötä koskevia kansainvälisen oikeuden periaatteita koskevassa YK:n julistuksessa vuodelta 1970 (“ystävällisten suhteiden julistus”) selvästi korostetaan: “Hyökkäyssota on rikos rauhaa vastaan, joka johtaa kansainvälisen oikeuden mukaiseen vastuuseen”. Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä puhutaan yksiselitteisesti myös “hyökkäysrikoksesta” 5 artiklan d alakohdassa.).Katso tarkemmin:
-Panos Terz, Völkerrechtswissenschaft: Völkerrechtstheorie Völkerrechtsphilosophie Völkerrechtssoziologie Völkerrechtsmethodologie, ISBN: 978-620-0-27090-0, Saarbrücken 2019;
-Panos Terz, The science of international law, ISBN: 978-620-3-97855-1, Saarbrücken 2021;
-Panos Terz, Quelques problèmes de droit international, Recueil d’écrits, ISBN: ‎ 978-620-4-10192-7, Saarbrücken 2021;
-Panos Terz, Панос Терц, Отдельные проблемы международного права, ISBN-13: 978-620-4-10170-5, Saarbrücken 2021;
-(Panos Terz), Παναγιώτης Δημητρίου Τερζόπουλος, Επιστήμη του Διεθνούς Δημοσίου Δικαίου, ISBN: 978-620-0-63275-3, Saarbrücken 2022.

Prof.em., Dr.,Dr.sc.,Dr.habil., kansainvälisen oikeuden asiantuntija.
Zeit, Frankfurter Allgemeine Zeitung, Focus, Neue Zürcher Zeitung, Stern, Wiener Zeitung (20.4.22), NZZ (11.5.22), Berliner Zeitung (14.5.22, 27.6.22, 13.7.22), FAZ (4.6.22), Zeit (15.7.22), Süddeutsche Zeitung (11.8.22).